Yhteistyössä Husqvarna Viking.
Olen viime aikoina pohdiskellut kuosien vaikutusta ompelutöiden valintaan. Välillä nimittäin tuntuu, että ennen kuosien suurta markkinoille tuloa, jolloin ommeltiin pääsääntöisesti yksivärisistä kankaista, vaatteet olivat monimutkaisempia. Näkyi upeita applikointeja, taskuja, rypytyksiä, kuosittelukikkailuja lähes koko ajan. Nykyisin kuosikankaita näkyy enenevissä määrin, ja niin niitä etsiytyy myös omiin varastoihini, kuoseihin kun on helppo rakastua. Kuosikankaasta ommellessa kuitenkin tuntuu, että kuosi on niin hallitseva asia, ettei siihen oikein voi lisätä paljon mitään. Koen kuosien jopa rajoittavan luovuutta (pohdin tätä muutama viikko sitten instastoriessakin ja kanssani samaa mieltä oli 68% vastaajista eli ihan yksin en ajatukseni kanssa ole). Usein syynä tähän on ihan se, etten halua kuosin ikävästi menevän rikki, vaikkapa päitä poikki tai vastaavaa, mutta ihan siksikin, että mielestäni vaate näyttää helposti sekavalta, jos kuosin lisäksi vaatteessa on rypytystä, taskua, frillaa, erikoisempaa leikkausta ja muuta härpäkettä.
Nyt kuitenkin löysin laskokset elämääni ja tuntuu, että laskokset ovat helppo lisätä kuosivaatteeseen, etenkin jos ne sijoittaa sopivasti. Laskokset tuovat vähän eloisuutta vaatteen muotoon, mutta ei välttämättä riko kuosia liikaa. Ee sai valita kesäkuun Ommel-festareilta mieleisensä kankaan matkamuistoksi ja hän valitsi Ommellisen paloista tämän suloisen metsähenkisen kankaan luonnonlapsineen, kettuineen, peuroineen ja karhuineen. Aivan eläinrakkaan tyttäreni näköinen kangas! Mielestäni kangas huusi päästä tunikaksi, jotta koko kuvio pääsisi etupuolella esiin. Taakse päätin lisätä laskoksia, jotta tunikassa olisi enemmän liikkumatilaa ja jotta vaatteessa olisi vähän jotain pientä jujua. Laskokset ompelin mainiolla apuvälineellä, poimutus- ja laskostuslaitteella.
Poimutus- ja laskostuslaite on aika jännittävän näköinen härveli. Siinä kangas kulkee laitteen läpi ja laite laskostaa ommeltavaa kangasta halutun pistomäärän välein. Laitteen valintavaihtoehdot ovat 0, 12, 6 sekä 1. 1-vaihtoehdolla (esimerkkikuvan vasemmassa reunassa) kankaaseen saa poimutuksen eli kankaaseen tulee pieni poimu aina yhden piston välein. Keskivaiheilla kuvaa näkyy 6-vaihtoehto, jossa laite tekee laskoksen aina kuuden piston välein. Tätä vaihtoehtoa käytin sekä tässä tunikassa että edellisen postauksen mekossa. Oikean reunan 12-vaihtoehto tekee laskokset melko harvaan eli 12 piston välein. Poimutus- ja laskostusjalalla on mahdollista ommella laskoskappale toiseen suorana pysyvään kappaleeseen kiinni samalla ompeleella, mutta itse olin apuvälineen kanssa sen verran epävarma, että tein laskokset erikseen ja kiinnitin kappaleet vasta sitten toisiinsa. Parhaiten testieni mukaan poimutus- ja laskostusjalka toimi joustamattomilla keskivahvoilla kankailla. Trikoolle sain laskokset toimimaan parhaiten, kun kiinnitin kankaan nurjalle puolelle tukikankaan ja ompelin kankaan oikealta puolelta.
Mielenkiinnolla kuulisin teidän ajatuksianne kuoseista! Rajoittaako kuosit mielestänne yksityiskohtien käyttöä vaatteissa? Tuleeko kuoseista välillä ähky? Vai onko kuosit juuri se ihana juju, joka vähän helpottaa ompelemista, kun perusvaatekin näyttää kuosikankaasta kivemmalta?
Ihanaa viikon jatkoa!
Anni
